Treenit Oulussa!

Treenattiin sunnuntaina Katin ja Gitan sekä Kristiinan ja Ellin kanssa. Tarkoitus oli tehdä vesinouto, hakuruutu ja laahausjälki kanilla.

Aloitettiin harmaana ja sateisena päivänä vesinoudoilla. Otettiin aina ensin Gitta, joten Hilla sai sitä kaivattua harjoitusta siitä, että riista ja maasto haisee toiselta koiralta. Hilla kävi noutamassa lokin kaksi kertaa vaivatta ja oikein mainiolla otteella. Vesinoudossa luotankin Hillaan 100 %:sesti.

Sitten mentiin tekemään hakuruutu. Jätin Hillan autoon odottelemaan ja päästettiin ensin Gitta ja Elli hommiin. Näin saatiin taas toisten koirien hajua häiriöksi. Sitten kun meidän vuoro tuli, niin Hilla lähti hakemaan innokkaasti. Työskentely oli kuitenkin rauhallista. Lähetin ensin Hillan vahingossa väärällä käskyllä. Tuossa saa olla itse tarkkana. Meillä on käytössä "haku", kun etsitään ihmisiä ja "etsi", kun etsitään riistaa. Hilla kävi selvästi haistelemassa muutamassa paikassa (ilmeisesti varista), jonka jälkeen toi ensimmäisen. Palautukset sujui todella hyvin. Lähetin hakemaan tämän jälkeen vielä kaksi, jotka palautuivat hienosti myös. Jotakin valikointia Hilla teki, kun ne muutamat varikset ei jostain syystä kelvannut. Mutta eteenpäin on menty paljonkin!

Viimeisenä otettiin vielä laahausjälki kanilla. Hilla suoritti senkin täysin vaivattomasti. Oltiin edellisenä päivänä tosin tehty jo jälki. Silloinkin meni hienosti, jos ei oteta huomioon pientä talven jälkeistä ihmettelyä. Oli oikein mukavat treenit kaikin puolin. Toivottavasti saadaan näitä järjestettyä useammin. ☺

Tämä kohotti kyllä luottamusta Hillaa kohtaan. ♥

Kyllä se osaa, kun jaksetaan vaan ahkerasti treenata.

© Annukka Ahola

© Annukka Ahola

© Annukka Ahola

© Annukka Ahola

© Annukka Ahola

Treenimietteitä!

Meillä on ollut tehotreeni variksilla. Olen näyttänyt varista Hillalle melkeinpä joka päivä. Kuitenkin niin, ettei pääse kyllästymään siihen. Tavoitteena on ollut saada variksiin tarttuminen nopeaksi eli ei jää haistelemaan ja miettimään. Ollaan treenattu esimerkiksi kaupungilla, hakutreenien yhteydessä... Melkeinpä joka paikassa missä on käyty. Mutta aina vähän kerrallaan. ☺

Onko edistystä tapahtunut? 
Haistelua tapahtuu vieläkin, mutta huomaa että on se vähentymään päin. Riistan nostosta on tullut paljon spontaanimpi. Edelleen on epävarmaa kuitenkin se, miten Hilla reagoi kun riistaa onkin käsitellyt toinen/toiset koirat. Syksyn noutotreeneistä tolleriporukalla jäi kuitenki hyvä mieli ja silloin Hillaa ei haitannut toisten koirien hajut dameissa.

Jatketaan nyt näillä harjoituksilla ja toivotaan, että tuottaa tulosta pikku hiljaa. ☺

© Annukka Ahola

© Annukka Ahola

© Annukka Ahola

Lenkillä Hummastinvaaralla!

Elli-sisko emäntänsä kanssa tuli lenkkeilemään meille sunnuntain iloksi. Samalla otettiin muutamia leikkimielisiä noutoja kummallekkin. Tytöt oli kyllä ihan vauhdissa tänään.

Siskokset ♥ © Kristiina Suorsa

 

 

 

 

 

Kännykkävideo Hillan vauhdikkaasta noudosta: 

 

Ps. Tulipa laitettua taas ilmoittautuminen taippareihin. Nyt jäämme odottelemaan päästäänkö... ☺

Kevät tulee!

© Valtteri Pennanen

Aloitetaanpa ensin muistelemalla tämän vuoden ekoja näyttelyitä...

Vuosi alkoi taas perinteisesti Kajaani KV:ssa 9.1.16. Sitä ennen käytiin yksissä mätsäreissä ja Hilla esiintyikin mainiosti, vaikka meillä oli ollut täysin taukoa näyttelyjutuista.
Tuloksena kivalla arvostelulla: AVO ERI AVK2 SA. Tuomarina Harri Lehkonen.
"Keskikokoinen, rauhallisesti esiintyvä narttu. Miellyttävä pää ja ilme. Ylikulmautuneet raajat, oikeat mittasuhteet, sopiva rungon vahvuus. Hyvälaatuinen turkki. Oikea asentoinen häntä. Liikkuu hyvällä askeleella."
  
Toiset näyttelyt oli Raahessa 23.1.16. Sinne tosin tuli harmittava tuomarin muutos, kun Kirsi Nieminen vaihtui Paavo Mattilaan. Olisin mielelläni kuullut mitä Kirsi sanoo Hillasta, kun ei olla sillä ikinä käyty. Tuloksena Raahesta: AVO ERI AVK3. 
"Hyvärakenteinen narttu, joka seistessä hieman takakorkea. Kaunisilmeinen pää. Erittäin hyvä runko ja hyvä asentoiset raajat. Hyvä karva. Liikkuu hyvin. Miellyttävä käytös."

Nyt meillä ei ole näyttelyitä kalenterissa vielä ollenkaan. Keskitymme ihan muihin puuhiin. ☺ Toki kesällä on tulossa esimerkiksi Toller Show. Mutta sinne on vielä aikaa.

© Annukka Ahola

Hakutreeneissä on käyty aktiivisesti viikottain. Suunniteltiinkin että voisi joku sunnuntai kuvata treenejä. Laitan tänne sitten kuvamateriaalia. Tällä hetkellä treenataan umpipiiloja ja vaikeutetaan kokoajan.

Yhtenä päivänä kaivettiin pitkästä aikaa pari varista pakkasesta. Ja tauko oli tehnyt meille NIIN hyvää! Hillaa ei ällöttänyt ollenkaan haisevat varikset. Palautukset tuli vauhdilla syliin asti. Välillä vauhtia oli niin paljon, että ote oli aika ruma. Mutta korjaillaan sitä sitten, kunhan saadaan eka ne varikset nousemaan nopeasti ja miettimättä, myös silloin kun on häiriöitä (uusi maasto, toisen koiran käsittelemä riista, uudet ihmiset).

© Annukka Ahola

© Annukka Ahola

© Annukka Ahola

Mitä meille on tapahtunut?

Me ollaan tehty jälkiä. Ollaan käyty hakutreeneissä. Ja sen lisäksi ollaan treenattu noutoja.

Viime viikon sunnuntaina käytiin tolleriporukalla treenaamassa noutoja. Oli kyllä hyvät treenit. Hillakin JOPA nosti parin muun koiran käsittelemät "ällöttävät" damit. Hakuruudusta palautti ne mulle oikein mainiosti. Treenejä jatketaan nyt tulevana sunnuntaina.Toivottavasti saadaan nämä viikoittaisiksi treeneiksi. Tekisi todella hyvää meille Hillan kanssa.

Jäljellä ollaan vahvistettu kulmauksia, kun Hillalla tahtoo olla kova hinku oikaista kulmat. Nyt on mennyt aika mainiosti. Ensi keväänä kokeisiin siis...☺

Hakutreeneissä ollaan treenattu kiintorullalla. Irtorullathan Hilla tuo oikein mainiosti. Kiintorullan aluksi otti helposti suuhun jo ennen maalimiestä, mutta nyt ollaan saatu oikeen onnistuneita ketjuja tehtyä. Mun mainio tolleri neiti. ♥

Käytiin satumetsässä seikkailemassa. © Annukka Ahola

©Annukka Ahola

Tapahtumia!

Viimeksi päivitin jäljestä. Vaikka siitä nyt on tosi tosi kauon aikaa, niin kerron kuitenkin miten se meni. Hilla lähti hyvin alkumakaukselta ja mentiin ekalle kulmalle hyvin, jossa heitettiin pikku lenkki, mutta sen jälkeen meni oikeen mallikkaasti. Sattuipa että oli yöllä joku elukka tappanut juuri jäljen päälle jäniksen... Koivet ja karvatupot oli jätetty. Muutenkin riistarikasta maastoa. Mentiin jäljen laidasta laitaan. Todella hyvä harjoitus meille. Jälkien teko on nyt jäänyt, kun oltiin kesälomareissulla ja treenailtiin taippareihin.

No sitten taippareista.
Oltaisiin päästy yrittämään jo heinäkuussa, mutta Hilla aloitti juoksunsa, joten jouduttiin jättämään välistä. Onneksi päästiin sitten elokuun kokeeseen.

Tiistai olikin meille jännä päivä. Luottavaisilla mielin kuitenkin mentiin.

Lokit tuli vedestä siiven kärjestä roikottaen. Läpäistiin vesityö kuitenkin. Homma tyssäsi hakuruutuun. Hillalla olisi ollut kauheana intoa noutaa, mutta varikset ällöttivät ja toikin ensimmäisen minulle siiven kärjestä roikottaen. Sen jälkeen ei suostunut enään ottamaan varista, vaikka tuomari houkutteli. Tuloksena NOU0.

Itselle jäi taippareista kuitenkin tosi mukava fiilis. Tunnelma koepaikalla oli ihana ja kaikki tsemppasi toisiaan. Seuraavalla kerralla osaan ehkä olla itsekin enempiä jännittämättä, kun koetilanne on tullut tutuksi. Tämä ei jää tähän. ☺ Uutta yritystä otetaan heti keväällä. Treenataan vaan nyt ahkerasti syksy. Ollaan me edetty hirveästi siitä mitä oltiin joskus. Paljon on jouduttu työtä tekemään. Ei muuta kuin häiriötä ja ällöttäviä lintuja lisää!

Alla pari kuvaa Posiolta, missä käväistiin kesälomareissulla. Ihana paikka!

© Annukka Ahola

© Annukka Ahola

Mejäilyä!

Olen rämpinyt metsässä jäljillä tiistaista asti... Ensin olin mukana tekemässä VOI-luokan koejälkeä ja seuraavana päivänä oppaan perässä seuraamassa opastusta ja koiran suoritusta. Tarkoituksena hakea itselle kokemusta jälkien teosta ja kokeen kulusta. Sainkin hyviä vinkkejä miten merkitä jälki ja mitä tulee ottaa huomioon. Oma kynnys lähtä kokeeseen laski hieman.

Onhan me Hillan kanssa treenailtu jo kauon, mutta kun en ole MEJÄ-kursseja käynyt ja kaikki tietoni perustuu vaan lukemaani ja kuulemaani, niin mukava saada opastusta konkareilta. Toivottavasti päästään ekaan kokeeseen tänä kesänä/syksynä.

Tänään tuli tehtyä eka harjoitusjälki talven jälkeen. Aika vaikea paikka sattui, kun minulle vielä melko outoa maastoa. No tuleepahan vähän haastetta Hillalle. Matkaa jäljelle tuli noin 500 metriä.

Huomenna lähtään se sitten jäljestämään läpi iltapäivällä, kerkeää kunnolla vanhetakkin.

Ps. Malttitreenit dameilla on tuottaneet tulosta.♥

© Annukka Ahola

Taippareita katsomassa...

Viikonloppuna olin katsomassa taippareita. Eipä ole ennen tullut käytyä. Nyt kun näki ihan livenä mitä siellä tapahtuu, niin se kummasti helpotti omaa jännitystä niitä kohtaan. Oli "helpotus" nähdä kuinka moni koira epäonnistui. Kuulostaa typerältä sanoa se, mutta omaa jännitystä se helpottaa paljon nähdä, että ei se ole kellekkään itsestäänselvyys, että koe menisi läpi. Ja monesti se on niin pienestä kiinni...

Pakkasessa olevat viisi varista on ollut ahkerassa käytössä. Treenailtiin taas ja tällä kertaa löydettiin kiva pieni suolampi paikaksi. Hillaa ei haitannut upottava maasto ja vaikea ranta. Ensin otettiin nouto vedestä. Sitten hakuruutu neljällä variksella. Kaikki palautui. Ja melko nopeasti tällä kertaa.

Nyt täytyy kiinnittää huomiota tuohon Hillan kuumumiseen kun veteen nakataan jotakin. Hirveää piipausta. Ei tietenkään pääse noutamaan, vasta kun on hiljaa. Nyt ollaankin sitten viime päivät vietetty rannalla ja kaveri on nakellut ja noutanut dameja, kun me Hillan kanssa vierestä katsotaan. Sitten vähin elein pois paikalta. Jospa nämä malttiharjoitukset tuottaisi tulosta. Hillalta piti nostaa pienempänä kierroksia, että se sai kipinän noutamiseen, niin nyt huomaa että jossain kohti ne kierrokset menee hieman yli.☺ Tolleri on tolleri, siitä ei mihinkään pääse.♥

Mutta taippareita kohti mennään...

© Annukka Ahola

© Annukka Ahola

© Annukka Ahola

Treeniä ja kevääntuloa!

Pakkaseen hain variksia treenejä varten. Ne onkin olleet ahkerassa käytössä. Näyttää neiti muistavan että mitä niillä tehdään. Suunnitelmissa olisi käydä heinäkuussa yrittämässä ehkä taippareissa jos päästään.

© Annukka Ahola

© Annukka Ahola

© Annukka Ahola

Täällä meillä on lumet aikalailla sulaneet ja verijälki tarvikkeet on taas hommattu.. Josko sitä ensiviikolla pääsisi tekemään jäljen? Aika paljon polttelisi kyllä. Otettiin tuossa huvikseen pelastusjälkeä yhtenä päivänä ja Hillalla oli kyllä meno päällä. Näyttää kiinnostavan jälki oli siinä sitten veren tai ihmisen haju!

Hakutreenit sujuu hyvin. Ollaan kehitytty lyhyessä ajassa paljon. Viime syksyähän se taisi olla kun niitä aloiteltiin. Nyt ollaan treeneissä menty ihan koko ketju. Hilla löytää ja osaa myös näyttää maalimiehen. Hakutreeneihin pitää alkaa ottamaan enemmän outoja paikkoja, rakennuksia ja isoja ääniä.

Niitä rally-toko kisoja haaveiltiin, mutta päätin että nyt otetaan taipparit, MEJÄ ja haku meidän lajeiksi. Aletaan keskittyä nyt noihin ja katsotaan niitä rally-toko kisoja sitten myöhemmin. Sitä tahtoisi harrastaa vaikka mitä, mutta tahtoo tuo aika olla rajallista.

Tulossa on Oulaisten ja Haapaveden ryhmikset. Niissä lähtään pyörähtämään. Ilmoittautuminen lähti myös tämän vuoden tollerileirille. Mökkipoppooseen kuuluu Hillan ja minun lisäksi kolme tolleria ja kaksi ihmistä.☺

Tänne meille alkaa kevät (vai voisko jo sanoa kesä?) tulemaan. Hillasta olisi kiva päästä uimaan. Huomattiin se taas tänään metsälenkillä... Meinasi hypätä jokeen. Onneksi tehokas EI-käsky toimi ja hyppy jäi vaan suunnitelmiksi. Samaiseen jokeen Hilla putosi talvella kun emäntä käänsi selkänsä. Neiti yritti metsästää jääpaloja. Niskavilloista sain koiraparan nostaa maalle, sen verran jyrkkäreunainen joki. Neiti tosin ei moksiskaan ollut vaikka pakkasta oli ainakin -20 astetta.

© Annukka Ahola

© Annukka Ahola

Aika rientää!

Vuosi on vaihtunut aikoja sitten ja tämä päivitys tulee tosi myöhään. En vain halua jättää mitään meidän näyttelyä/ tapahtumaa välistä. Blogin päivittely on jäänyt niin vähälle, että aivan hävettää. Mutta koitan parantaa tapani. Mielelläni tänne kuulumisia päivittelisin jos aika joskus riittäisi.

No muistellaanpas vähän alkuvuotta:

Käytiin Hillan kanssa hakemassa Kajaani KV:ssa AVO ERI AVK2 SA. Mainio neiti. Ajattelin, että ei se varmaan juoksujen takia ala millekkään. Arvostelun näette täältä.
Raahe RN:ssä käytiin hakemassa meidän ensimmäinen (ja toivottavasti viimein) H. ☺

© Noora Kuivalainen

Voisin listata tähän vähän tämän vuoden suunnitelmia ja jotakin viime vuodeltakin.

AGILITY: Agilityn alkeet meni. Lajiin oli kiva tutustua. Meillä oli kivaa kurssilla, mutta ei se agility kyllä meidän laji ole.

MEJÄ: Mejäilyä tuli syksyllä tehtyä kivasti. Harjoiteltiin ihan kokeiden jälkeä ja Hilla meni hienosti! Haaveena tälle vuodelle olisi startti kokeessa, meni miten meni. Hilla on tarkka jäljestäjä. Välillä tosin hidas, mutta pääasia että menee tarkasti. Kyllä se vauhti sieltä tulee.

NOU: Ne taipparit... Damit tulee hienosti. Variksella ei olla päästy hirveästi treenaamaan, koska ei ole ollut pakastinta. Mutta asia on nyt korjattu. Jänistä ollaan nyt kanneltu muutaman kerran ja se palautui pienen kannustuksen jälkeen jäljen päästä.

PELASTUSHAKU: Pelastushakuun ja jälkeen tutustuminen meni. Nyt treenataan aktiivisesti kaksi kertaa viikossa hakua porukassa johon mentiin mukaan tutustumisviikonlopun myötä. Siinä onkin tiedossa hommaa koko talveksi, siinä kun ei säätä tai vuodenaikaa katsota. Meillä on ilmaisuna rulla ja ei ole ollut ongelmia opettaa Hillaa siihen. Voidaan alkaa vaikeuttamaan harjoituksia. Koko ketju etsimisestä näyttämiseen toimii jo.

RALLY-TOKO: Rally-toko kisoja on tulossa Ouluun ensi keväänä. Niistä johonkin laitan ilmon ja lähtään kokeilemaan kisoihin. Meillä menee rally-toko hyvin. Harmittaa vaan kun ei ole meillä päin opetusta/ kurssia joka valmentaisi kilpailuun. Mutta eihän sitä mitään menetä vaikka menee kokeilemaan?☺

Alle muutama kuva ihanilta lenkeiltä. ☺ Hyvää Ystävänpäivää!

© Annukka Ahola

© Annukka Ahola

Talven tuloa odotellessa...

Käytiin pari viikkoa sitten työkaverin kanssa Hummastinvaaralla lenkkeilemässä. Edeltävänä yönä oli satanut lunta, joka oli muuttunut ihanaksi loskaksi päivän aikana. Tunnin lenkki ja sen jälkeen hakutreeneihin pienellä porukalla. Hillan kanssa alkaa ilmaisu olla hyvällä mallilla. Tuo rullan jo piilossa olevaltakin. Mitä nyt hyppäsi tutun maalimiehen naamalle... Sitähän ei siis sais tehdä. Pistetään sen piikkiin, että Hilla ihmetteli mitä se lenkkikaveri tuolla puskassa istuu.☺ Ihan huippua treenata säännöllisesti kivassa ja osaavassa porukassa. Uudet koirat ja omistajat edistyy mainiosti.

Viime viikon maanantaina käytiin ostamassa pakastin. Vihdoinkin voi ottaa pakkaseen treenilintuja kunnolla. Ne kun ei oo mahtuneet tuonne meidän onnettomaan pakastelokeroon.☺
Tiistaina otettiin markkeerausta yhdellä damilla. Ihana nähdä toisen into. Tuon eteen on töitä tehtykin. Pentuna kun näytti ettei tuohon saa noutointoa oikein mitenkään. Nyt tuntuu että välillä käydään ihan ylikierroksillakin ja pitää ottaa vähän rennommin.

Isänpäivä meni lenkkeillessä kotona perheen kanssa ja treenit jäi välistä, mutta jatketaan treenailua sitten tämän viikon sunnuntaina.

Alla olevat kuvat on niiltä ihanilta pakkaspäiviltä mitä toivon lisää.♥

© Annukka Ahola

© Annukka Ahola

© Annukka Ahola

Karhunkierrosta ja jälkitouhuilua!

Käytiin viimeviikon loppuna kiertämässä Kuusamossa pieni karhunkierros. Matkaa oli se 12 kilometriä. Kiva pieni päiväreissu. Sainpas vähän helpotettua "lapinhulluuttani"! Ehkä nyt kestän ensi syksyyn, jonne on suunnitelmissa pidempi reissu. Siitä kuitenkin vasta sitten kun reissu on ajankohtainen. Annetaan kuvien kertoa meidän reissusta:

 

  © Annukka Ahola

Tänään ollaan käytetty Hillan nenää oikeen urakalla. Eilen käytiin tekemässä verijälki, jonka annettiin vanheta 12 tuntia. Maasto oli melko haastava. Oli hakkuuaukeaa, kivikkoa, suopursuja... Hienosti veti taas Hilla! Palkka löytyi jäljen päästä. Uskallan tässä jo hieman ajatella josko me ensvuonna startattais... Keskitytään nyt noihin makauksien treenaamiseen, kun ne selvästi on se ongelmakohta. Hilla hämmentyy kun siinä on enemmän verta ja aina ottaa siinä vähän takapakkia. Eikä oikeen merkkaa makauksia mitenkään. Muuten upeaa työskentelyä!

Verijäljen rinnalle meille on tullut toinen kiinnostuksen kohde pelastusjälki. Eli ihmisen tallaama jälki. Työkaverini kautta olen tutustunut pelastushakuun ja pelastusjälkeen. Huomenna alkaa kurssi, joka on kolme kertaa. Siinä tutustutaan kyseisiin lajeihin ja VAPEPA:n toimintaan.

Maanantai treenausta!

© Annukka Ahola

Tassuvaivat on nyt selätetty! Eilen lenkkeiltiin työkavereiden kanssa luontopolulla ja tassu kesti sen todella hyvin. Meillä on ollut todella pitkä treenitauko tuon tassun takia. Olipa ihana päästä taas treenaamaan.
Hilla haki siipidamit todella hienosti. Hakualueeltakin jaksoi mainiosti etsiä vaikka yksi meinasi jäädä sinne kun sattui olemaan vähän enempi kasvillisuuden peitossa. Meni kuitenkin uudelleenlähetyksellä ja haki maltillisesti kunnes löysi. Todella harvinaista ettei toinen säntäile päättömänä ja juokse dameista ensin yli tuhatta ja sataa. Kerrankin oli sitä MALTTIA, mitä tarvitaan.

© Annukka Ahola

Agilityä ja juhannusta!

Maanantaina oli sitten ensimmäiset agilitytreenit. Meille molemmille ihan ekat. Lajista mulla ei ole oikeastaan mitään tietoa, enkä siihen ole perehtynyt. Nyt päästiin sitäkin kokeilemaan ja oppimaan.

Ryhmässä meitä oli neljä ja se on kyllä oikeen sopiva määrä. Kaikille jäi hyvin aikaa treenata. Eikä kukaan joutunut odottelemaan kovin kauon omaa vuoroaan. Ensimmäisenä otettiin hyppyjä. Hilla hoksasi jutun jujun heti. Yhden esteen hyppy meni todella hienosti. Kahdella esteellä Hilla koitti mennä sieltä mistä aita on matalin, eli se hyppäsi ekan ja tuli toisen kiertämällä. Meidän piti pilkkoa suoritusta vähän osiin, että saatiin onnistumaan myös kahdella esteellä.

Toisena otettiin putkea. Toinen kouluttajista piti aluksi Hillaa putken suulla ja menin itse toiseen päähän. Hilla ei tykännyt ollenkaan siitä että pidettiin kiinni ja päätti sitten loukkaantua syvästi toiselle kouluttajalle... Sai kouluttaja tovin aikaa syöttää nakkeja ennenkuin Hilla leppyi.☺ Meillä menikin paremmin niin että laitoin Hillan makaamaan ihan putken suulle ja menin sitten itse toiseen päähän sanomaan käskyn. Viimeisenä otettiin vielä keppejä. Täytyy myöntää että emäntäkin innostui ja odotan innolla että päästään huomenna jatkamaan.

Maanantaina neiti täytti 2 vuotta! Aika menee hurjan nopeaa. Nyt meillä alkaa se viimeisen sertin metsästys ja keskittyminen näyttelyiden sijasta enemmän noutojuttuihin. Toivottavasti saan täällä Raahessa kasaan innokkaita noutajien omistajia kimppatreeneihin. Ainakin innostuneita oli kun tuossa kyselin.☺

Juhannus meillä meni mökkeillessä ja Hilla sai toteuttaa sitä mistä eniten tykkää eli uimista. On ihana kuinka toinen nauttii siitä että saa uida ja pyytää kuplia vedessä.

Enään pari viikkoa töitä ja sitten emännällä alkaisi kesäloma. Ja Koli viikonloppu! Ihanaa nähdä kaikkia!

© Annukka Ahola

Käytiin ihailemassa Hepoköngästä. © Annukka Ahola

Kesäkuulumisia!

Toukokuussa käytiin Oulu KV:ssa hakemassa EH. Arvostelun voitte lukea täältä.Seuraavat näyttelyt joihin ollaan ilmoittauduttu on Oulu KV ja Kemi KV. Toivotaan että tuolla neidillä olisi juoksut ennen noita näyttelyitä. Silloin ehkä kiinnostaisi enempi Hillaakin olla kehässä.☺

Kesän liikunta on painottunut uimiseen. Hilla niin nauttii kun saa pyydystää kuplia vedestä ja noutaa damia tai palloa. Näillä helteillä ei oikein muuta liikuntaa pystykkään harrastamaan.

Liityin Raahen Koirakerhoon tässä vasta ja huomasin että on alkamassa agilityn alkeiskurssi. Ei olla agia testattu ikinä, niinpä hetken mielijohteesta ilmoittauduin kurssille.
Meillä sitten oli maanantaina hallittavuustesti. Siellä oli ihan perusjuttuja joita jokaisen koiran täytyisi osata. Muiden koirien ohitusta, ohjattavuutta, luoksetuloa ja leikkisyyttä.

Tänään saatiin sitten sähköpostia, että ollaan päästy ryhmään! Maanantaina alkaa treenit.☺ Agility ei ole niin paljon kiinnostanut, mutta lähdetään testaamaan kuitenkin. Hilla ainakin nauttii, koska saa tehdä ja mennä kokoajan. Ja eihän sitä tiedä jos emäntäkin innostuu lajista. Mitään en agilityn päälle ymmärrä, mutta sitähän varten kurssille mennään, että siellä opitaan.

© Mirka Turunen

© Mirka Turunen

Noutoilta 2 ja 3

Toisessa noutoillassa otettiin noutoja damilla ja lisäksi harjoiteltiin koiran hallittavuutta. Olen kyllä ylpeä siitä, että meillä osataan luoksetulo myös muiden koirien seurassa. Dami + häiriöt on asia jota pitää treenata. Hilla tarvitsee paljon lisää rohkeutta. Hillasta näkee, että se on kovasti kiinnostunut damista, mutta häiriössä se ei vaan kykene sitä yhtä hyvin ottamaan mitä kotona. Ollaan saatu nyt kuitenkin "pidä" käsky vahvaksi ja aletaan siirtyä häiriöihin.

Kolmannessa illassa oli riistaan tutustumista. Meille varis oli jo ennestään tuttu, mutta tavi oli uusi asia. Hillalla on sama ongelma riistan kuin damienkin kanssa, että häiriössä niitä ei oteta. Kotona kelpaa nekin onneksi. Lisäksi tehtiin laahausjälki kanilla, päähän laitettiin dami. Kanikin kiinnosti Hillaa kovasti, mutta sekään ei päätynyt suuhun asti. Jäljen se ajoi hienosti ja pienillä kannustuksilla damikin tuli sieltä päästä mulle! Voi sitä onnistumisen tunnetta. ☺ Tuo minikurssi oli kyllä oikein mainio ja tuommoisia saisi olla enemmänkin. Sain niin paljon hyviä vinkkejä miten jatketaan tästä eteenpäin noutotreeniä!

Meillä on tapahtunut tässä parin viikon aikana niin paljon muutoksia, että bloggausjutut on jäänyt vähemmälle. On muutettu, olen aloittanut työt ja Hilla on joutunut sopeutumaan olemaan yksin 8 tunnin työpäivän ajan. Olin varautunut ajatukseen, että vastassa töistä tullessa voi olla kaaos. Mutta toisin kävi. Hillalla ei ole ollut mitään ongelmaa olla yksin. Mitään ei oo tuhottu. Voin hyvillä mielin jättää Hillan aamulla kotiin ja mennä töihin.Ollaanhan me pennusta asti tuota yksinoloa harjoiteltu, mutta juoksujen jälkeen joku naksahti päässä ja alkoi tuhota vähäsen paikkoja, onneksi ne oli pieniä juttuja. Hyvä tietää ettei se tee sitä enään.

© Lea Rahtu-Korpela

Noutoilta 1

Oltiin maanantaina Oulun Tollereiden järjestämässä noutoillassa. Ensin tutustuttiin toisiimme ja kouluttaja hieman kertoi perusjuttuja. Aloitettiin sitten niinkin "yksinkertaisesta" asiasta kuin damin suussa pitäminen. Ei kuulosta vaikealta, mutta on oikeasti melko haastavaa. Varsinkin kun tajuaa itse tehneensä sen virheen, että pistää käden alle äkkiä kun näkee että koira tuo damia tai varista.

Hilla tuo damin mulle hienosti, mutta tosiaan pudottaa sen heti samantien ja jos käsi ei ole alla niin se putoaa maahan. Koiran pitäisi osata pitää damia niin, että se on suussa vaikka koira istuu tai seisoo omistajan edessä. Ja se luovutetaan vasta kun omistaja sanoo esim. "kiitos" ja ottaa sen koiralta.

Itse kun olen niin kärsimätön ihminen, niin olen ohittanut tuon tärkeän koulutusvaiheen ja opetellut ottamaan hyvän kopin aina kun Hilla tulee damin/riistan kanssa. Meidän piti siis palata ihan alkupisteeseen. Otin lainaan Oulun Tollereilta hieman isomman damin, koska meillä on vain se pieni pentudami (eli pitää tässä lähteä ilmeisesti ostoksille joku päivä ☺). Olen roikuttanut damia nyt joka paikassa mukana ja ollaan otettu ihan pienissä pätkissä päivien aikana treeniä. Näkyy jo ihan selvää edistystä! Meillä molemmilla ihan selvästi syttyi lamppu ja päästiin yhteisymmärrykseen siitä mitä vaadin Hillalta. Nyt sitten pidennetään ihan pikkuhiljaa niitä aikoja...

  

Käytiin myös perjantaina Ylivieskassa mätsäreissä. Saatiin tällä kertaa sininen nauha, ilman sijoitusta. Jouduttiin odottamaan tosi pitkä aika ennen isojen aikuisten kehiä ja Hillakin alkoi jo olla todella väsynyt. Hienosti se jaksoi kuitenkin oman osansa tehdä ja oli kiva taas päästä pyörähtämään kehässä pitkästä aikaa. En malta odottaa että päästään keväällä taas oikeisiin näyttelyihin.

Varistreenit!

Käytiin tässä eilen illalla järvellä treenaamassa vedestä hakua. Ei olla sitä aikaisemmin variksella tehtykkään. Aina on ollut damit mukana.

Hilla ei kyllä epäröinyt hetkeäkään noutaa vedestä vaikka siellä olikin damin sijasta varis. Noutaahan se maallakin niin hienosti, että en kyllä epäillytkään etteikö se varis sieltä tulisi.

Kaikki tuli hienosti mun käteen asti. Eikä edes pitänyt vinkukonserttia, kun joutui odottelemaan. Se on yleensä Hillan tapaista.

Saatiin myös tänään tietää meidän lonkka- ja kyynärkuvaus tulokset! Sieltähän tuli B/B ja 0/0. Hienoa!

© Annukka Ahola

© Annukka Ahola

© Annukka Ahola