Talven tuloa odotellessa...

Käytiin pari viikkoa sitten työkaverin kanssa Hummastinvaaralla lenkkeilemässä. Edeltävänä yönä oli satanut lunta, joka oli muuttunut ihanaksi loskaksi päivän aikana. Tunnin lenkki ja sen jälkeen hakutreeneihin pienellä porukalla. Hillan kanssa alkaa ilmaisu olla hyvällä mallilla. Tuo rullan jo piilossa olevaltakin. Mitä nyt hyppäsi tutun maalimiehen naamalle... Sitähän ei siis sais tehdä. Pistetään sen piikkiin, että Hilla ihmetteli mitä se lenkkikaveri tuolla puskassa istuu.☺ Ihan huippua treenata säännöllisesti kivassa ja osaavassa porukassa. Uudet koirat ja omistajat edistyy mainiosti.

Viime viikon maanantaina käytiin ostamassa pakastin. Vihdoinkin voi ottaa pakkaseen treenilintuja kunnolla. Ne kun ei oo mahtuneet tuonne meidän onnettomaan pakastelokeroon.☺
Tiistaina otettiin markkeerausta yhdellä damilla. Ihana nähdä toisen into. Tuon eteen on töitä tehtykin. Pentuna kun näytti ettei tuohon saa noutointoa oikein mitenkään. Nyt tuntuu että välillä käydään ihan ylikierroksillakin ja pitää ottaa vähän rennommin.

Isänpäivä meni lenkkeillessä kotona perheen kanssa ja treenit jäi välistä, mutta jatketaan treenailua sitten tämän viikon sunnuntaina.

Alla olevat kuvat on niiltä ihanilta pakkaspäiviltä mitä toivon lisää.♥

© Annukka Ahola

© Annukka Ahola

© Annukka Ahola

Syksy ja syksyn kujeet!

Ollaan jatkettu pelastushakuun ja jälkeen tutustumista. Ollaan otettu sellaisia treenejä, että yksi tai kaksi ihmistä menee piiloon ja lähdetään koiran kanssa kulkemaan sinne päin vähän sivusta, koiran pitäisi itse hoksata ottaa haju ja lähtä ihmisen tykö. Palkka odotti maalimiehellä kun koira hoksasi etsiä sen. Hillalla tuotti ensimmäinen kerta vaikeuksia, eikä saanut oikeen vainua. Toiselle ihmiselle mentäessä meininki oli aivan eri. Hilla käytti innokkaasti nokkaa ja löysikin ihmisen heti. Näki selvästi että taas syttyi lamppu päässä.
Nyt ollaankin sitten treenailtu ihan aktiivisesti hakua ja lisäksi erikseen rullailmaisua. Rullailmaisu tarkoittaa sitä, että koira käy maalimiehellä ja siellä ottaa kaulassaan roikkuvan rullan suuhun ja tulee takaisin omistajan tykö. Siitä jatketaan sitten yhdessä maalimiehelle koiran näyttämänä.
Miten nää pelastusjutut voikin viedä näin mennessään? Emäntä oottaa ihan innoissaan treenejä, huomaa olevansa suunnistajana pelastusjälkikokeessa myöhään yöllä ja seisomassa ihan jäässä BH-koetta seuraamassa/kuvaamassa...☺

© Mirka Turunen

Ei me olla silti NOU-juttujakaan unohdettu...☺
Ollaan otettu myös damitreeniä. Meillä on ollut nyt käytössä viisi damia, kaikki tulee käteen hienosti. Hilla jaksaa hienosti etsiä, eikä luovuta ihan helpolla. On niin kiva katsoa kun koira työskentelee innoissaan! Eikä Hillaa haittaa sekään vaikka ei kokoaikaa näe minua. Uskaltaa irtautua ja etsiä itsenäisesti. Taas nostaa päätään into lähtä kokeilemaan taippareihin vaikka ensi kesänä... Päästäis vaan nyt treenaamaan linnuilla. Hankala vaan kun ei ole tarpeeksi isoa pakastinta, että sinne mahtuisi variksen raatoja, pitää vissiin lähtä pakastin ostoksille...

© Annukka Ahola

Kokkolan ryhmiksessäkin käytiin pyörähtämässä viime viikon sunnuntaina.Tuomarina Reia Leikola-Waldén.

Tulokseksi tuli EH AVK3. Arvostelun voitte lukea täältä.

Viimeinen serti jäi tältä vuodelta saavuttamatta, mutta jatketaan sen metsästystä sitten ensivuoden puolella Kajaanin Tamminäyttelyssä.☺

© Mirka Turunen

Karhunkierrosta ja jälkitouhuilua!

Käytiin viimeviikon loppuna kiertämässä Kuusamossa pieni karhunkierros. Matkaa oli se 12 kilometriä. Kiva pieni päiväreissu. Sainpas vähän helpotettua "lapinhulluuttani"! Ehkä nyt kestän ensi syksyyn, jonne on suunnitelmissa pidempi reissu. Siitä kuitenkin vasta sitten kun reissu on ajankohtainen. Annetaan kuvien kertoa meidän reissusta:

 

  © Annukka Ahola

Tänään ollaan käytetty Hillan nenää oikeen urakalla. Eilen käytiin tekemässä verijälki, jonka annettiin vanheta 12 tuntia. Maasto oli melko haastava. Oli hakkuuaukeaa, kivikkoa, suopursuja... Hienosti veti taas Hilla! Palkka löytyi jäljen päästä. Uskallan tässä jo hieman ajatella josko me ensvuonna startattais... Keskitytään nyt noihin makauksien treenaamiseen, kun ne selvästi on se ongelmakohta. Hilla hämmentyy kun siinä on enemmän verta ja aina ottaa siinä vähän takapakkia. Eikä oikeen merkkaa makauksia mitenkään. Muuten upeaa työskentelyä!

Verijäljen rinnalle meille on tullut toinen kiinnostuksen kohde pelastusjälki. Eli ihmisen tallaama jälki. Työkaverini kautta olen tutustunut pelastushakuun ja pelastusjälkeen. Huomenna alkaa kurssi, joka on kolme kertaa. Siinä tutustutaan kyseisiin lajeihin ja VAPEPA:n toimintaan.

Lenkkeilyä!

Laatuaikaa koiran ja kameran kanssa. Käytiin ensin kiertämässä luontopolku ja kuvailtiin. Sitten käytiin vielä eräillä kallioilla. Ihanan lämmin päivä ja aurinko paistoi. ♥ Luontoon alkaa tulla jo syksyn sävyt.

© Annukka Ahola

© Annukka Ahola

© Annukka Ahola

Maanantai treenausta!

© Annukka Ahola

Tassuvaivat on nyt selätetty! Eilen lenkkeiltiin työkavereiden kanssa luontopolulla ja tassu kesti sen todella hyvin. Meillä on ollut todella pitkä treenitauko tuon tassun takia. Olipa ihana päästä taas treenaamaan.
Hilla haki siipidamit todella hienosti. Hakualueeltakin jaksoi mainiosti etsiä vaikka yksi meinasi jäädä sinne kun sattui olemaan vähän enempi kasvillisuuden peitossa. Meni kuitenkin uudelleenlähetyksellä ja haki maltillisesti kunnes löysi. Todella harvinaista ettei toinen säntäile päättömänä ja juokse dameista ensin yli tuhatta ja sataa. Kerrankin oli sitä MALTTIA, mitä tarvitaan.

© Annukka Ahola

Verijälkeä ja Kemi KV!

Tehtiin tässä taas yhtenä päivänä verijälki. Hilla jäljestää kyllä oikein loistavasti.
Kun osoitan alkumakauksen niin siitä lähtee aina tarkasti jäljelle. Menee aika vahvasti maavainulla. Tosin yleensä kulmauksissa ottaa ilmavainuakin. Ei onneksi lähde silti oikaisemaan, vaan ilmoittaa kulmaukset nuuhkimalla niitä tarkemmin. Muutaman kerran yrittää ottaa tukea minusta, mutta kun en anna apua enkä huomiota, niin jatkaa itse etenemistä. Kaadon ilmoittaa nuuhkimalla ja nuolemalla sitä. Saapa nähdä milloin omistaja uskaltautuu lähtä koittamaan kokeeseen...☺

Pyörähdettiin Kemin kansainvälisessä 19.7. Tuomarina oli Markku Kipinä ja tulokseksi tuli AVO ERI AVK1. Arvostelun voitte lukea täältä. Yhdet näyttelyt tälle kesää on vielä tulossa Kokkolassa. Sitten on näyttelykesä paketissa!

Mitä muuta meille kuuluu?

No tassuvaivoja... Hilla hyppäsi autosta ja takajalan varpaaseen osui joku. Verta tulin ihan kunnolla. Eläinlääkärillä on käyty kahteen otteeseen ja nyt alkaa näyttää siltä että parempaan päin mennään. Pitää vaan malttaa olla levossa. Sehän se tässä hankalinta onkin. Aktiivinen koira ja aktiivinen omistaja ja pitäisi olla tekemättä niitä ihania pitkiä lenkkejä joita molemmat rakastaa. Tai voisinhan minä niitä yksikseni tehdä, mutta eihän ne tunnu miltään ilman koiraa. Jospa me tämä viikko vielä maltettaisiin ottaa rauhassa ja katsotaan viikonloppuna uskalletaanko lähtä vähän juoksentelemaan. Ainakaan varvas ei enään ole niin kipeä. Sitä jopa kestää hieman painaa.

© Annukka Ahola

Kenneltapaaminen Kolilla ja Oulu KV!

Kesäloma alkoi Grezagord's kenneltapaamisen merkeissä Kolilla. Perjantaina mentiin paikan päälle. Enään sille päivää ei mitään erikoista ohjelmaa ollut. Istuttiin kodassa, vaihdettiin kuulumisia ja koirat juoksentelivat keskenään.

Lauantaina aamupalan jälkeen aloitettiin treenaamaan. Hillan kanssa aloitettiin rally-tokoilemalla. Tehtiin pientä radan pätkää ja vielä muutamia yksittäisiä kylttejä. 

Rally-tokon jälkeen jatkettiin noutotreeneillä. Tehtiin markkeerausta dameilla. Lisäksi oli siipidamia ja kanidamia.
Melkein kaikki tuli oikein hienosti mulle. Voi että sitä voikin olla välillä niin ylpeä tuosta koirasta!♡ Lisäksi oli laukaustestausta. Me koirakot mentiin aluksi tosi kauas ampujasta ja pikkuhiljaa lähennyttiin. Hillahan ei laukauksista periaatteessa välitä ollenkaan, mutta mitä lähemmäs menee niin se kiihtyy siitä että mitä nyt tapahtuu. Siitä näkee sen innon mikä syttyy. Pitäisi päästä tekemään.

Harjoiteltiin me lauantaina myös tassusiteen tekoa ja koiran ensiapua.

Lauantaina oli leikkimieliset olympialaiset. Siinä oli kolme erilaista lajia. 

Nakinsyönti oli ensimmäinen. Mun koira on toivottoman hidas nakinsyöjä! Jäi ilmeisesti analysoimaan onko tarpeeksi hyvä nakki...☺

Toisena oli juoksukisa. Hilla juoksi kolmanneksi. (Onneksi on sen verran mun perään ☺)

Viimeisenä oli laatikkoleikki. Ei olla ikinä kokeiltu, mutta niin vaan Hilla nosti etutassut laatikon päälle ja saatin mentyä kierros ympäri ja saatiin vielä lisäpisteetkin, kun Hilla istui laatikon päällä.

Sunnuntai aamuna vielä vähän harjoiteltiin markkeerausta ja oltiin Marin opissa. Sain hirveän hyviä vinkkejä miten treenata suuntaa ja lähihakua. Näillä jatketaan.

Kiitos kaikille parhaasta seurasta ja hauskoista ohjelmista!

Jekku-veli ja Hilla

Agilitytreenit jäi viime maanantaina välistä ja niin jää tänäänkin. En viitsi juoksuista koiraa viedä kentälle hajujen takia, vaikka pöksyt jalassa saataisiinkin treenata. Ja eipä tuolla kovin hyvä treeni-ilma ole, kun on niin kuuma. Menen itse kuitenkin kuunteluoppilaaksi, jos edes jotain jäisi mieleen.

Lauantaina pyörähdettiin helteisellä Äimärautiolla Oulu KV:ssa. Tuomarin muutoksen takia meillä oli Marja Talvitie. Tiukka tuomari kyllä. 

AVO EH AVK3.

Arvostelu: Hyvin liikkuva, hieman niukasti takaa kulmautunut. Hyvä pää. Löysät kyynärpäät. Hyvä väri. Hieman pehmeä karva.  

Agilityä ja juhannusta!

Maanantaina oli sitten ensimmäiset agilitytreenit. Meille molemmille ihan ekat. Lajista mulla ei ole oikeastaan mitään tietoa, enkä siihen ole perehtynyt. Nyt päästiin sitäkin kokeilemaan ja oppimaan.

Ryhmässä meitä oli neljä ja se on kyllä oikeen sopiva määrä. Kaikille jäi hyvin aikaa treenata. Eikä kukaan joutunut odottelemaan kovin kauon omaa vuoroaan. Ensimmäisenä otettiin hyppyjä. Hilla hoksasi jutun jujun heti. Yhden esteen hyppy meni todella hienosti. Kahdella esteellä Hilla koitti mennä sieltä mistä aita on matalin, eli se hyppäsi ekan ja tuli toisen kiertämällä. Meidän piti pilkkoa suoritusta vähän osiin, että saatiin onnistumaan myös kahdella esteellä.

Toisena otettiin putkea. Toinen kouluttajista piti aluksi Hillaa putken suulla ja menin itse toiseen päähän. Hilla ei tykännyt ollenkaan siitä että pidettiin kiinni ja päätti sitten loukkaantua syvästi toiselle kouluttajalle... Sai kouluttaja tovin aikaa syöttää nakkeja ennenkuin Hilla leppyi.☺ Meillä menikin paremmin niin että laitoin Hillan makaamaan ihan putken suulle ja menin sitten itse toiseen päähän sanomaan käskyn. Viimeisenä otettiin vielä keppejä. Täytyy myöntää että emäntäkin innostui ja odotan innolla että päästään huomenna jatkamaan.

Maanantaina neiti täytti 2 vuotta! Aika menee hurjan nopeaa. Nyt meillä alkaa se viimeisen sertin metsästys ja keskittyminen näyttelyiden sijasta enemmän noutojuttuihin. Toivottavasti saan täällä Raahessa kasaan innokkaita noutajien omistajia kimppatreeneihin. Ainakin innostuneita oli kun tuossa kyselin.☺

Juhannus meillä meni mökkeillessä ja Hilla sai toteuttaa sitä mistä eniten tykkää eli uimista. On ihana kuinka toinen nauttii siitä että saa uida ja pyytää kuplia vedessä.

Enään pari viikkoa töitä ja sitten emännällä alkaisi kesäloma. Ja Koli viikonloppu! Ihanaa nähdä kaikkia!

© Annukka Ahola

Käytiin ihailemassa Hepoköngästä. © Annukka Ahola

Kesäkuulumisia!

Toukokuussa käytiin Oulu KV:ssa hakemassa EH. Arvostelun voitte lukea täältä.Seuraavat näyttelyt joihin ollaan ilmoittauduttu on Oulu KV ja Kemi KV. Toivotaan että tuolla neidillä olisi juoksut ennen noita näyttelyitä. Silloin ehkä kiinnostaisi enempi Hillaakin olla kehässä.☺

Kesän liikunta on painottunut uimiseen. Hilla niin nauttii kun saa pyydystää kuplia vedestä ja noutaa damia tai palloa. Näillä helteillä ei oikein muuta liikuntaa pystykkään harrastamaan.

Liityin Raahen Koirakerhoon tässä vasta ja huomasin että on alkamassa agilityn alkeiskurssi. Ei olla agia testattu ikinä, niinpä hetken mielijohteesta ilmoittauduin kurssille.
Meillä sitten oli maanantaina hallittavuustesti. Siellä oli ihan perusjuttuja joita jokaisen koiran täytyisi osata. Muiden koirien ohitusta, ohjattavuutta, luoksetuloa ja leikkisyyttä.

Tänään saatiin sitten sähköpostia, että ollaan päästy ryhmään! Maanantaina alkaa treenit.☺ Agility ei ole niin paljon kiinnostanut, mutta lähdetään testaamaan kuitenkin. Hilla ainakin nauttii, koska saa tehdä ja mennä kokoajan. Ja eihän sitä tiedä jos emäntäkin innostuu lajista. Mitään en agilityn päälle ymmärrä, mutta sitähän varten kurssille mennään, että siellä opitaan.

© Mirka Turunen

© Mirka Turunen

Kalajoki RN 3.5.14

Aurinkoinen näyttelypäivä Kalajoella. Käytiin vielä toistamiseen kuuntelemassa mitä Paavo Mattila tykkää Hillasta.

Tuloksena NUO ERI NUK1 SA PN2 VASERT.

"Hyvä rakenteinen narttu, joka voisi olla hieman korkearaajaisempi. Kaunis pää ja ilme, sopusuhtainen runko, hyvä asentoiset raajat, hyvälaatuinen karvapeite, liikkuu hyvin, seistessä mukavat ääriviivat, miellyttävä luonne."

© Annukka Ahola

Pyhäjärvi RN 26.4.14

Lauantai aamuna suunnattiin nokka kohti Pyhäjärveä. Käytiin kuuntelemassa mitä Tuula Pratt sanoo Hillasta.

Tulos oli NUO ERI NUK2.

"Kaunispäinen nuori narttu, jolla miellyttävä valpas ilme. Kaunis kaula. Riittävästi kulmautuneet raajat. Hyvä rungon voimakkuus. Voisi olla hieman jäntevämpi selkälinja. Hyvä luusto. Aavistuksen luisu lantio. Hyvä yhdensuuntainen liike. Riittävästi turkkia."

© Annukka Ahola

Ensiviikon lauantaina sitten Kalajoelle!

Päivitystä pitkästä aikaa!

Oon ollut ihan älyttömän laiska viime aikoina näissä blogijutuissa. Koitan nyt parantaa tapani, kun meillä tänne on jotain kerrottavaakin. Viime syksy oli niin hiljaiseloa koiraharrastusten puolelta.
 
Vuosi 2014 meillä lähti käyntiin Kajaanin Tamminäyttelyssä. Sieltä jäi taskuun paljon enemmän mitä odotettiin.

Sijoitushan oli NUO ERI NUK1 SA PN3 SERT. Tuomari oli Paavo Mattila.

Arvosteluna tällä kertaa:

Erinomainen narttu. Kaunis pää ja kaula. Erinomainen runko ja luusto, sopivat kulmaukset. Hyvä karvapeite. Liikkuu erittäin hyvin. Edessä aavistus pehmeyttä. Miellyttävä käytös.

© Noora K

Nyt on sitten tulossa kolmet näyttelyt. Ja Paavolle mennään uudestaan Kalajoella, katsotaan mitä mieltä on sitten neidistä. Karvat meillä on alettu tiputtamaan sopivasti nyt kun ilmat lauhtui. Saapa nähdä onko tuossa koirassa karvoja ollenkaan Pyhäjärven näyttelyssä.

Viime viikolla aloitettiin rally-toko alkeiskurssi. Ollaanhan me tollerileirillä viime vuonna jo rally-tokoiltu, mutta menin silti alkeisiin, koska haaveilen että päästäis kokeilemaan kisoihin ja on hyvä muistuttaa mieleen nuo alkeet. Rallyhan tulee viralliseksi lajiksi 1.5. Oulussa olisi alo-luokan kisat toukokuussa. Katsotaan jos viikonloput riittää.

Täytyy kehua tuota Easy dogin kurssia. Aloitettiin siellä heti suoraan radalla, eikä jankata pelkästään muutamia kylttejä. Ja ohjaaja katsoo suorituksen ja kertoo mitä parannettavaa on.

Tässä teille muutama kuva viime viikon lenkiltä ja noutotreeneistä, jota otettiin siinä sivussa.