Kolmannessa illassa oli riistaan tutustumista. Meille varis oli jo ennestään tuttu, mutta tavi oli uusi asia. Hillalla on sama ongelma riistan kuin damienkin kanssa, että häiriössä niitä ei oteta. Kotona kelpaa nekin onneksi. Lisäksi tehtiin laahausjälki kanilla, päähän laitettiin dami. Kanikin kiinnosti Hillaa kovasti, mutta sekään ei päätynyt suuhun asti. Jäljen se ajoi hienosti ja pienillä kannustuksilla damikin tuli sieltä päästä mulle! Voi sitä onnistumisen tunnetta. ☺ Tuo minikurssi oli kyllä oikein mainio ja tuommoisia saisi olla enemmänkin. Sain niin paljon hyviä vinkkejä miten jatketaan tästä eteenpäin noutotreeniä!
Meillä on tapahtunut tässä parin viikon aikana niin paljon muutoksia, että bloggausjutut on jäänyt vähemmälle. On muutettu, olen aloittanut työt ja Hilla on joutunut sopeutumaan olemaan yksin 8 tunnin työpäivän ajan. Olin varautunut ajatukseen, että vastassa töistä tullessa voi olla kaaos. Mutta toisin kävi. Hillalla ei ole ollut mitään ongelmaa olla yksin. Mitään ei oo tuhottu. Voin hyvillä mielin jättää Hillan aamulla kotiin ja mennä töihin.Ollaanhan me pennusta asti tuota yksinoloa harjoiteltu, mutta juoksujen jälkeen joku naksahti päässä ja alkoi tuhota vähäsen paikkoja, onneksi ne oli pieniä juttuja. Hyvä tietää ettei se tee sitä enään.
 |
| © Lea Rahtu-Korpela |
